vuodelta 2015, osa 1

Mitähän kaikkea sitä viime vuonna oikein tapahtuikaan; en mieti asioita globaalisti, vaan vain ihan itteni kohdalta.

Ensin kuitenkin toivotus kaikille blogini lukijoille:

Oikein hyvää ja onnellista koko tätä loppuvuotta 2016!

Muisteluissa auttaa, kun katselen viimevuotisia valokuvia, silloin voin palauttaa mieliini jotain.

Vuoden haihteessa 14-15 pidin ekan ja ainoan kerran peruukkia päässäni, siis silloin, kun nostimme maljan uudelle vuodelle. Olin saanut vuoden 14 puolella 3 ensimmäistä sytostaattia ja hiukset ynnä muut karvat olivat kaikki poissa, joten en vielä kehdannut julkisessa kuvassa näyttäytyä nuppi kortisonin turvottamana ja kaljuna.

Vuoden alussa oli maassa lunta ja lenkkeilimme kameran kanssa sekä Lappohjassa että Hangossa. Meri rupesi jäätymään






Loppiaisen jälkeen sain ensimmäisen CEF-tiputuksen. Ilmeisesti olin muutaman päivän taas levossa, koska vasta 11.1. olin jaksanut kuvata lumista maisemaa, ikkunan läpi.

Pikkupakkasten jälkeen näytti tuleen suojaa ja pihatie oli märkä, jäinen ja liukas, siis varovasti kuljettava.

Alkuvuodesta jouduin käymään hammaslääkärissä, jolloin minulta vedettiin pois 2 hammasta. Tulehtuneista purukaluston osista syytän vain ja ainoastaan sytostaatteja, siis niiden sivuvaikutuksia.

Tammikuun viimeisellä viikolla sain toisen CEF-tiputuksen ja jo muutaman päivän päästä jaksoin taas hieman lenkkeillä ja kuvata lumista maisemaa. Yritimme myös syodä tervellisesti (niin muulloinkin), ja salattiin ilmestyi mm. kotimaista lehtikaalia. Meri ei sitten ollut jäätynytkään ja koko talven joutsenpariskunta uiskenteli Lappohjan rannassa.

Venemessuilla kävimme helmikuussa viikkoa ennen viimeistä CEF-satsia. Silloin siis olin "pirteimmilläni" ja jaksoin taas melko normaalisti.




Sen jälkeen 16.2. otetut labrat osoittivat kuitenkin, että veriarvoni olivat sen verran matalat, että vihoviimeisen CEF-annoksen tiputus siirtyi, onneksi vain keskiviikosta perjantaihin. Samalla viikolla suunniteltiin sädehoidon aloitus ja mieheltä poistettiin hammas.

Jaksoin käydä ulkoiluttamassa kameraa heti tuon tiputuksen jälkeen, jolloin lumet olivat näemmä häipyneet (kuva oikealla), mutta sitten ilmeisesti lepäilinkin seuraavan viikon, kun siltä ajalta ei ole kuvia.


Maaliskuun alussa olin vartalon tietokonekuvauksessa, jonka tulokset olivat "puhtaat", siis hyvä juttu.
Olin aika pirteä, sillä osallistuin vuotuisille Kameramessuille ja Rintasyöpäyhdistyksen 10 vuotisjuhlaan Docrates-syöpäsairaalassa. Sain tatuoinnin rintoihini sädehoidon suunnittelukuvauksessa, sovitin painehihaa vasemman käteni turvotukseen sekä kävin teekoulutuksen (kuva vasemmalla)





Maaliskuun loppupuolella, Saaran synttäriviikonloppuna,  opiskelin maisemakuvausta kylmässä Suomenlinnassa; kiitos, Mikael Rantalainen, opetuksista!

Sitten alkoivatkin sädehoidot maanantaina. 23.3.15. Kävin joka arkipäivä syöpäklinikalla sädehoitoa saamassa; siis 5 viikon ajan 5 päivänä viikossa muutaman minuutin kestävässä hoidossa. Siinä sädetettiin melko laajasti koko rintakehäni ja kainaloni, enkä onneksi saanut mitään erikoisia sivuvaikutuksia tästä käsittelystä.

Jaksoin huhtikuussa tehdä muutaman työkeikankin, kävin fysikaalisessa hoidossa pari kertaa ja sain hanskan vasempaan, hieman turvoksissa olevaan kämmeneeni.

Vappuaaton aattona kävin sitten viimeisen kerran sädehoidossa. Veljeni oli mukana ja otti minusta historiallisen valokuvan, kun olin viimeistä kertaa ikinä sädehoitopöydällä. Siis oletan, että kyseessä oli viimeinen kerta, sillä käsittääkseni olen nyt saanut tarpeeksi säteilyä loppuelämäkseni...

Huhtikuun loppupuolella oli päässäni jo pientä sänkeä, enkä siis ollut enää kalju. Kaikille solunsalpaajahoitoja saanielle lohdutukseksi siis tieto, että kyllä ne karvat takaisin tulevat, jopa entistä ehompina, mitä ei toki ihan joka kohdassa voi pitää positiivisena asiana.

Toukokuun alkupuolella elämää kuhisi niin luonnossa ja kukkapenkeissä, kuin meillä keittiössäkin. Kukat kukkivat upeina ulkona ja sisällä muurahaisarmeija saatiin kuriin kivalla pienellä vihreällä laatikolla.

Ja mitä sitten tapahtui, on toisen muistelun aiheena...