24.4 Lunta sataa

ja muutenkin ulkona on kylmä. Vaan liene aika tavallista vielä näin huhtikuussa; kevät keikkuen tulevi.

Sunnuntai-illan lumisade Lappohjassa

On viikolla ollut ihan kaunistakin säätä. Menin sateen jälkeen lauantai-iltana Järvenpäässä rantapuistoon ja sain aika mukavan kuvan auringonlaskusta. Pois ajaessani sitten huomasin, kuinka paljon lunta olikaan päivän mittaan satanut. Minä vietin päivän Kansallisteatterissa Helsingissä, eikä siellä satanut mitään...

Lauantai-illan auringonlaskua Järvenpään Rantapuistossa

Olinkin koko viikon pääkaupunkiseudulla. Maanantaina kävin optikolla, joka ei voinut/saanut määrätä minulle laseja, koska vasemmasta silmästäni hän "ei saanut visusta"; noin luki silmälääkärin "lähetteessä".  Sain sitten keskiviikkoaamuksi ajan silmälääkärille Terveystaloon Kamppiin. Siellä perusteellisten tutkimusten päätteeksi tohtori ilmoitti, ettei minun kannata hankkia uusia laseja ennen kuin harmaakaihi on leikattu. Ystävällinen, asiantunteva lääkäri laittoi saman tien lähetteen kaihileikkaukseen silmäklinikalle. Säästin siis silmälasien hinnan ja maksoin säästöstä 280 Euroa...

Torstaina oli Safety Sisterssien valokuvakirjan julkistustilaisuus. Kyllä me sisterssit olimme tyytyväisiä tuotokseen, johon Aino oli kasannut kuvat ja Inke tehnyt tekstit. Kiitimme heitä sydämellisesti suuremmoisesta työstä; kuvakirjassa on nyt pysyvät muistot tapaamisistamme tämän vuosituhannen ajalta ja muutama kuva viime vuosisadaltakin...

Perjantaina olin Siskot- Syöpäkuntoutujat ry:n vuosikokouksessa emäaluksessa. Siis kokous pidettiin paikassa, jonka nimi on Mothership of Work. Pikku Roballa on paikka, jossa on yhteisöllisiä työtiloja, mielenkiintoinen. "Mothership of Work on luovien tekijöiden ja yritysten uusi coworking hub Pikku Roballa"; oli ihan sopiva paikka kokouksenkin pitoon.

Lauantaina tapasin pitkästä aikaa ylioppilasluokka-tovereitani; taas teatterin ja syömisen merkeissä. Oltiin Kansallisteatterissa liki loppuunmyydyssä päivänäytöksessä katsomassa Mahdollisuuksien maailmat -teatteriesitystä. "Paavo Westerbergin upea uutuusteos on lämminhenkinen ja moderni draama keski-ikäisestä miehestä, joka työpaineiden ja perhekriisin kurimuksessa etsii yhteyttä aikuiseen tyttäreensä ja menneisyytensä valintoihin."  Esillellepano oli mielenkiintoinen: näyttämöllä oli osan aikaa kameroita, joiden ottamaa lähikuvaa saatoi katsoa valkokankaalta. Musiikkina soi harppu, kiehtovaa. Näytelmästä on traileri, jonka voi katsoa tästä.

 Jäkessä kliivia oli kukkinut, kuten aiemminkin huhtikuussa. Ja kun kastelin sen, niin se innostui vielä työtämään lisää kukkia: